Rauhan erakko By: Juhani Aho (1861-1921)
"Rauhan erakko" by Juhani Aho is a beautifully written and thought-provoking novel that delves into the complexities of human nature and the search for inner peace. The story follows the protagonist, a reclusive artist named Rauha, as she grapples with her past traumas and struggles to find solace in the solitude of her remote cabin. Aho's descriptive prose creates a vivid and atmospheric setting, transporting the reader into the lonely world of Rauha as she confronts her inner demons and seeks redemption. The character development is expertly done, with Rauha's internal turmoil and emotional growth portrayed in a nuanced and compelling manner. The novel's meditative tone and introspective themes make it a poignant and introspective read, perfect for those looking for a deeper exploration of the human psyche. Overall, "Rauhan erakko" is a powerful and moving story that lingers in the reader's mind long after the final page is turned. First Page: RAUHAN ERAKKO Kirj. Juhani Aho WSOY, Porvoo, 1922. I. Lieneekö missään niin viihdyttävää katsella maailmaa ja mietiskellä sen menoa kuin vuorilaakson pikkuravintolan edustalla, seinämäpenkiltä, räystäskaton alta. Siinä ei juuri koskaan tuule, ja siinä on ainainen auringon ja sateen suoja. Ennenkuin päivä ehtii niin alas, että se kuontuisi paistamaan räystään alle, joutuu se jo vuoren peittoon, ja kun sade laakson pohjassa melkein aina putoo kohtisuorana, ei se pääse tunkeutumaan syrjästä siihen, missä istumme. Satoipa tai paistoi, aina siinä istuu joku matkamies tai talon vakinainen vieras, jalat ojoina pöydän alla, selkä seinään nojaten, katse suunnattuna ylös vuoristoon. Kaikkein tavallisimmatkin kasvot, kaikkein kylmin ja järkevin silmä saavat siinä jonkinlaisen haaveilevan, hyväntahtoisen ilmeen. Ja ennenkuin vuoriston varsinainen asukas menee iltaisin levolle, viettää hänkin siinä hetkisen katsellen elämää edessään laaksossa ja liikettä alppijärven pinnalla ja rauhaa ylhäällä vuoristossa, missä ylinnä sädehtii ikuisten lumien hehku milloin häikäisevänä valkeutena, milloin hiiltyvänä punana. Meitä istui siinä, harva se päivä, aina joitakin matkailijoita olen ikämies, joka jo vuosikausia olen käyttänyt loma aikani hiljaisiin vuorivaelluksiin joukossamme ravintolan säännölliset vieraat: pappi, postimestari, metsäherra ja pari naapuritalon isäntää, jotka määrätunnillaan, vähää ennen auringon laskua, saapuvat maistelemaan mikä oluttaan, mikä viiniään, ja kuuntelemaan matkailijain juttuja, heidän keskustelujaan päivän tapahtumista, maailman politiikasta ja sen semmoisesta... Continue reading book >>

Rauhan erakko By: Juhani Aho (1861-1921)

"Rauhan erakko" by Juhani Aho is a beautifully written and thought-provoking novel that delves into the complexities of human nature and the search for inner peace. The story follows the protagonist, a reclusive artist named Rauha, as she grapples with her past traumas and struggles to find solace in the solitude of her remote cabin.

Aho's descriptive prose creates a vivid and atmospheric setting, transporting the reader into the lonely world of Rauha as she confronts her inner demons and seeks redemption. The character development is expertly done, with Rauha's internal turmoil and emotional growth portrayed in a nuanced and compelling manner.

The novel's meditative tone and introspective themes make it a poignant and introspective read, perfect for those looking for a deeper exploration of the human psyche. Overall, "Rauhan erakko" is a powerful and moving story that lingers in the reader's mind long after the final page is turned.

First Page:

RAUHAN ERAKKO

Kirj.

Juhani Aho

WSOY, Porvoo, 1922.

Lieneekö missään niin viihdyttävää katsella maailmaa ja mietiskellä sen menoa kuin vuorilaakson pikkuravintolan edustalla, seinämäpenkiltä, räystäskaton alta. Siinä ei juuri koskaan tuule, ja siinä on ainainen auringon ja sateen suoja. Ennenkuin päivä ehtii niin alas, että se kuontuisi paistamaan räystään alle, joutuu se jo vuoren peittoon, ja kun sade laakson pohjassa melkein aina putoo kohtisuorana, ei se pääse tunkeutumaan syrjästä siihen, missä istumme. Satoipa tai paistoi, aina siinä istuu joku matkamies tai talon vakinainen vieras, jalat ojoina pöydän alla, selkä seinään nojaten, katse suunnattuna ylös vuoristoon. Kaikkein tavallisimmatkin kasvot, kaikkein kylmin ja järkevin silmä saavat siinä jonkinlaisen haaveilevan, hyväntahtoisen ilmeen. Ja ennenkuin vuoriston varsinainen asukas menee iltaisin levolle, viettää hänkin siinä hetkisen katsellen elämää edessään laaksossa ja liikettä alppijärven pinnalla ja rauhaa ylhäällä vuoristossa, missä ylinnä sädehtii ikuisten lumien hehku milloin häikäisevänä valkeutena, milloin hiiltyvänä punana.

Meitä istui siinä, harva se päivä, aina joitakin matkailijoita olen ikämies, joka jo vuosikausia olen käyttänyt loma aikani hiljaisiin vuorivaelluksiin joukossamme ravintolan säännölliset vieraat: pappi, postimestari, metsäherra ja pari naapuritalon isäntää, jotka määrätunnillaan, vähää ennen auringon laskua, saapuvat maistelemaan mikä oluttaan, mikä viiniään, ja kuuntelemaan matkailijain juttuja, heidän keskustelujaan päivän tapahtumista, maailman politiikasta ja sen semmoisesta... Continue reading book >>

eBook links
Wikipedia – Juhani Aho
Wikipedia – Rauhan erakko

eBook Downloads
ePUB eBook • iBooks for iPhone and iPad • Nook • Sony Reader	Kindle eBook • Mobi file format for Kindle
Read eBook • Load eBook in browser	Text File eBook • Computers • Windows • Mac